Marianne


Paris photo diary 4

2016/07/19



Kolmannen päivän ohjelmaa olin odottanut niin pitkään, kuin koko reissu oli ollut tiedossa. Keväällä koulussa ollut tyylihistorian kurssi jätti Versaillesin suuresti mieleen ajatuksella "pakko nähdä joskus" ja se joskus tuli eteen nopeammin kuin uskoin.

Edellisen päivän lakkojen takia Versailles oli ollut suljettuna poikkeuksellisesti, joten pienen hetken jo pelkäsimme, että reissu jäisi tekemättä. Onneksi ei jäänyt.

Säästimme hyvin Versailleisin sisäänpääsyssä, sillä minä ja siskoni pääsimme sisään ilmaiseksi (alle 25 vuotiaat EUn jäsenmaiden kansalaiset passia näyttämällä) joten vain äidin oli ostettava lippu. Asiaa ei tosin pahemmin mainosteltu, vaan olimme selvittäneet sen etukäteen.





Aloitimme kierrkosen linnasta, joka oli valtavan kokoinen (yli 400m pitkä ja yli 2000 huonetta), vaikkakin osittain suljettu kunnostuksen takia. Kierroksen alusta olisi saanut kuuntelulaitteen, jonka tarinoita olisi voinut kuunnella huoneittain, mutta kahta kameraa kantavana (+puhelimen kamera) ihasteleminen ja kuvaaminen vei kaiken huomioni. Lisäksi lähes jokaisesta huoneesta löytyi pieni selostus huoneesta ja sen käyttötarkoituksesta.

Peilisali kuului ehdottomasti linnan odotetuimpiin paikkoihin ja sanat ei sitä upeutta pysty kuvaamaan. Ennen peilisalia nähtiin mahtipontinen Versaillesin kappeli (ensimmäinen kuva) ja punaista hehkuva royal bedroom, joka kuului myös omiin suosikkeihini.

Palatsista suuntasimme puistoalueelle, jossa kartan tutkailemisen ja evästämisen jälkeen päädyimme jatkamaan matkaa jalan vaaleanpunaiselle Petit Trianon -linnalle. Pienenä vinkkinä, että alueen kartoissa mittasuhteet eivät sitten ole ihan kohdillaan.




Grand Trianon vei sydämeni täysin niin sisustuksen ja puutarhan puolesta. Mahtipontisen Versaillesin linnan jälkeen vaaleanpunaisessa linnassa olikin kepeämpi tunnelma ja naisellisempi sisustus. Paljon vaaleaa, korkeita huoneita joiden ikkuinoista tulvi valoa ja sitten ne pitkät upeat verhot. Värien käyttö oli ihanan harmoonista ja osa huoneista oli jaettu täysin väriteemojen mukaan. Suosikkinani keltainen alimmassa kuvassa.

Linnan kiertämisen jälkeen koin pientä valokuvausähkyä, joten kamerat saivat puutarhakierroksen ja Petit Trianonin ajan pysyä laukussa. 

Temple of Loven kautta pyörähdimme myös katsomassa Marie Anttoinetten piilopaikkaa, pientä maalaiskylää. Kylä olikin kuin vanhasta elokuvasta, mutta harmiksemme sen päärakennus oli remontissa.




Kaikille Versaillesissa vieraileville suosittelen suuresti koko alueen passia, sillä kokonaiskuvasta tulee paljon kattavampi. Eri henkisissä linnoissa sekä puutarhoissa on loputtomasti nähtävää ja maalaiskylä on ihanaa vaihtelua kaiken mahtipontisuuden keskellä.

Versailles olikin kaikkea mitä odotin, vielä ehkä enemmänkin. On asioita joita ei kuvien tai tekstin avulla selittämään, tämä on yksi niistä.


-Marianne

2 kommenttia:

  1. Pariisi on kyllä ihana kaupunki <3 !

    http://www.lily.fi/blogit/everything-beautiful

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. on <3
      ja näkemistä on niin paljon, että aika loppuu ihan aina kesken.

      Poista