Marianne


Hei hiljaisuus ja hullu lokakuu

2017/10/10




Pientä piristystä loman loppuun (joka siis loppui jo viikko sitten) ja kovin kiireiseen lokakuuhun. Innostuin mallailemaan pari viikkoa sitten itselleni otsatukkaa ja jo seuraavana päivänä olinkin matkalla kampaajalle.

Olen kuullut monen monta kauhutarinaa, kuinka paljon otsis vaatii, mutta uskokaa pois, hiustenlaittorutiinini ovat lyhentyneet paristakymmenestä minuutista pariin minuuttiin. Omat luonnontaipuisat hiukset taipuvat mallikkaasti oikealle paikalleen ilman suoristamista, kunhan ne vain harjaa kostana oikeaan suuntaan.

Muitakaan pituuksia en ole jaksanut laittaa, sillä yleensä melko suora, mutta joskus hieman taipuneet pituudet näyttävät varsin hyvältä otsiksen kanssa.





 

Syyspukeutumista helpottamaan, otsiksen kanssa kaikki "tylsät" vaatteet näyttävät todella hyvältä, sillä kokonaisuudessa otsis tuo jo mukavasti sitä pientä särmää. Kirjavissa kukkamekoissa, jota käytin koko syksyn ennen otsista, tunnen oloni lapseksi, hipiksi tai tädiksi. Pitää vielä jatkaa totuttelua. Kokomusta on siis miun tän syksyn juttu.

Otsiksen lisäksi minulle kuuluu muuten ihan hyvää. Loma on loppunut ja elämä pyörii nyt töiden ja opparin ympärillä. Opparin palautus olisi kuukauden kuluttua, siis ihan kohta! Kirjoittamista olisi vielä vaikka kuinka, mutta toisaalta, minulla on luotto, että kaikki saadaan ajallaan valmiiksi. Tai ainakin tällä hektellä on, välillä tuntuu siltä, että koko maailma kaatuu niskaan ja mikään ei etene.

Tallinnan reissulta olisi muutamat todella kivat asukuvat tulossa, joten jos niitä jaksaisin postailla lyhyemmän tekstiosuuden kanssa. Muuten postailu jää nyt melko kuvapainotteiseksi tänä syksynä, juurikin tuon opparin takia.

Mutta niin, opparin puurtaminen jatkuu ja blogi on nyt hitusen hiljaisempi tekstiosuuksiltaan tämän lokakuun. 

-M

2 kommenttia:

  1. Vaikka tämä olikin jo vähän vanhempi postaus, oli pakko tulla kommentoimaan, että upea valo näissä kuvissa! :)

    VastaaPoista